DB-Design vastasi melko lailla odotuksiani, mutta DB-Management… En tiedä miten tietokannan hallintapuoleinen kurssi pitäisi toteuttaa että se olisi riittävän kattava. Todennäköisesti toteutuksen pitäisi olla management puolella vähintään 15op, jotta ehdittäisiin käymään riittävästi tietokannan hallintaa ottaen huomioon erilaiset tietokannat, ja niiden hallintaan liittyviä eroja ja ominaispiirteitä.

Itse kuitenkin koin saavani molemmista kursseista melkolailla irti, ja täytyy kiittää opettajan omaa motivoivaa ja innostunutta asennetta. Nykypäivänä ei valitettavasti ole itsestään selvää että opettaja/kurssinvetäjä olisi oikeasti kiinnostunut siitä, että oppilaat oppisivat mahdollisimman hyvin, ja mahdollisimman paljon. Kiitoksia!

Palautettavat dokumentit:
Vaatimusmäärittely (liitteet uml+usecase), 3rd normal form ER-kaavio, prototyyppi, tietokannan hallintasuunnitelma (optimointi, indeksointi), selvitysraportti, loppuraportti (molemmat samaan).

Ensimmäiseksi Ecoren yritysesittely.

Oliosta relaatioksi – Hibernate & ORM (object relational mapping)

Ohjelmoijan kirjoittama tietokantalogiikka ei siis käsittele relaatioita ollenkaan, vaan ja ainostaan oliota.

Hibernate = avoimen lähdekoodin ORM-sovelluskehys

Melkoinen kalvojen läpilukuhan tuo luento oli, eipä tuosta paljon mitään jäänyt mieleen. :(

Lopuksi rekrytointimainontaa.

50 kalvoa, n. 25minuuttia.

Lue kirja:
Robert C. Martin: Clean code & Clean coder

Mielestäni tenttini meni ihan hyvin, aihe oli hyvällä tavalla melko kimurantti. Ratkaisuja olisi ollut todella useita.

Pikainen vilkaisu Oracle tuotteisiin ja taustoihin.

Oraclen tietokannan erikoispiirteitä:
• Suorituskyky-orientoitunut
• Paljon omia laajennuksia SQL-kielessä
• Data dictionary-näkymät
• PL/SQL-kieli
• Java- ja XML-tuki

Oraclen tietokantatuotteita:
• Oracle 11g R2 (express, standard, enterprise)
• TimesTen (yritysosto, ei tiedostohakuja, käyttää palvelimen muistia)
• BerkleyDB (yritysosto)
• MySQL (yritysosto)
• NoSQL (yritysosto)
• BigData Appliance (valmiita palvelinkaappeja, suurten tietomassojen tallentamiseen)
• Exadata Database Machine (valmiita palvelinkaappeja)

Oracle-tietokannan rakenne:
• Voi sisältää useita tietokantainstanssin
• Tietokantainstansseja voidaan hallita itsenäisesti
• Yksi tietokantainstanssi
  • voi pitää sisällään useita skeemoja
  • sisältää omat käyttäjänsä, voidaan linkittää käyttöjärjestelmän käyttäjiin
  • käyttää omia tallennustiedostoja
• Jokainen tietokantainstanssi voi sisältää useita taulualueita, jotka taas voivat käyttää useita tietokantatiedostoja


Oracle-tietokanta=>Instanssi
Oracle-tietokanta=>Taulualue=>Tietokantatiedosto=>Segmentti=>Ulottuvuus(extent)=>Tietolohko(block)

Muistialueet:
Program Global Area (PGA)
-yhden oracle-prosessin käyttämä muistialue
-jokaisella palvelin prosessilla on oma, jakamaton PGA-muistialueensa
System Global Area (SGA)
-jaettu muistialue, joka sisältää tietoa yhdestä tietokanta-instanssista
-useat käyttäjän voivat jakaa muistialueen avulla tietoa tietokannan tilasta
-suuri SGA-alue vähentää tietojen kirjoittamista ja lukemista levyltä eli parantaa suorituskykyä

Arkkitehtuuri:
-Windowsissa tietokantaprosessi koostuu useista säikeistä (tai taustaprosesseista)
-prosessi käynnistyy automaattisesti Windows-palveluna
-jokaisella samalla koneella toimivalla tietokantaprosessilla on omat taustaprosessit

DBA-käyttäjätunnukset:
SYS
-luodaan tietokannan luonnin yhteydessä automaattisesti
-saa automaattisesti DBA-käyttäjäroolin
-kaikki perustaulut ja -näkymät luodaan SYS-käyttäjälle
-SYS-käyttäjän tauluja ja näkymiä saa muokata vain järjestelmä

SYSTEM
-luodaan tietokannan luonnin yhteydessä automaattisesti
-saa automaattisesti DBA-käyttäjäroolin
-hallinnollinen käyttäjätunnus, joka voi luoda tauluja

Hallinnolliset käyttäjäroolit:

DBA
-luodaan tietokannan luonnin yhteydessä automaattisesti
-sisältää suurimman osan tietokannan hallintaan tarvittavista oikeuksista => ei tulisi missään tilanteessa myöntää tavalliselle käyttäjälle
-ei sisällä SYSDBA tai SYSOPER-rooleja

SYSDBA ja SYSOPER
-luodaan tietokannan luonnin yhteydessä automaattisesti
-molemmilla rooleilla oikeus käynnistää ja pysäyttää tietokantainstanssi
-voivat hallita tietokantaa, vaikka se ei olisi “auki”

Oraclen dynaamiset ja staattiset näkymät:
-yli tuhat erilaista näkymää, joista löytyy tietoa tietokannasta ja sen objekteista
-domentoitujen näkymien lisäksi löytyy myös dokumentoimattomia näkymiä
-DICTIONARY-näkymästä löytyy kaikkien dokumentoitujen näkymien nimi ja kuvaus

Staattiset näkymät:
-sisäänrakennettuna kolmea tyyppiä = ALL_, DBA_, USER_
-taulujen metatiedot löytyvät esim. ALL_TABLES tau USER_TABLES => USER_TABLES näyttää vain kirjautuneen käyttäjän tiedot
-kaikkien tietokannan objektien tiedot löytyvät ALL_OBJECTS-näkymästä

Dynaamiset näkymät, eli V$-näkymät:
-dynaamisia näkymiä, jotka sisältävät tietoa tietokannasta ja sen tilasta
Joitakin käytetyimpiä näkymiä:
-V$PARAMETER, V$DATABASE, V$INSTANCE, V$SGA, V$SGASTAT
-V$SESSION, V$TRANSACTION, V$LOCK
-V$SQL, V$SQLAREA, V$SQLTEXT
-V$LOG, V$LOGFILE

SQL-Funktioita
TO_CHAR: muuttaa päiväyksen merkkijonoksi
TO_DATE: muuttaa merkkijonon päiväykseksi
SYSDATE: nykyinen päiväys ja kellonaika
yms…

Muita erikoisuuksia:
Jokaisessa taulussa sarake ROWID
=>jokaiselle riville yksikäsitteinen tunniste (saman tietokannan sisällä)
=>nopein tapa hakea yksittäinen rivi taulusta

DUAL-taulu
=>yhden sarakkeen taulu, jossa yksi rivi (tyhjä), jota vasten voidaan tehdä perus funktio-kyselyitä
=>löytyy jokaisesta Oracle-tietokannasta
=>SELECT SYSDATE FROM DUAL

Oracle-tietokannan sovelluksia:
-Database Configuration Assistant (DBCA)
-Net Configuration Assistant
-SQL-Developer
-SQL*Plus
-iSQL*Plus

Oracle-tietokantaa luodessa DBCA:lla tulee valita tietokantatyyppi:
General Purpose or Transaction Processing
Custom Database
Data Warehouse

GDN = Global Database Name
SID = Oracle System Indentifier

Oracle Net Listener:
-tietokantapalvelimen komponentti, joka kuuntelee asiakassovellusten yhteydenmuodostuspyyntöjä

Enterprise Manager:
-yleinen selainkäyttöinen hallintasovellus -/em

Oracle Administration Assistant:
-Windowsissa graafinen hallintasovellus
-Replikoinnissa kätevä

Oracle SQL*Plus:
-klassinen (tekstipohjainen) käyttöliittymä, jolla voidaan suorittaa SQL-komentoja
-pystyy saamaan tulosteen, ja tallentamaan sen tiedostoon (myös HTML-muodossa)

Oracle SQL*Plus käyttö:
-”sqlplus käyttäjä/salasana@tietokanta”
-SQL-tiedoston antaminen parametriksi => “sqlplus me/passme@db @c:\script.sql”
-kirjautuminen käyttöjärjestelmän tunnuksella => “sqlplus /”
- “/” ajaa edellisen komennon uudestaan
- “!” suorittaa käyttöjärjestelmän komennon

Oracle Datapump (export/import)
-dpexp-sovelluksella voidaan viedä tietokannasta pois tietoa, esimerkiksi toiseen tietokantaan
-dpimp-sovelluksella voidaan tuoda tietoa tietokantaan

2-day DBA oraclen sivuilla kannattaa lukea jos työskentelee Oraclen-kannan parissa!!!

http://www.oracle.com/pls/db112/to_toc?pathname=server.112/e10897/toc.htm

Kävimme pikaisesti lävitse datan yhtä datan generointi tapaa exceliä hyödyntäen. Lisäksi käynnistelimme VMWaren virtuaalikoneen jossa oli SuSE-Server ja IBM DB2-järjestelmä.

FK:t pitää aina indeksoida jotta liitokset toimivat mahdollisimman nopeasti.

Indexi tulee aina nimetä. Mieluiten kuvaavasti, mistä taulusta ja mitä tietoa indeksoidaan.

Usein päivittyviä tietoja tai BLOB-tyyppisiä tietoja ei tule indeksoida.

Hidas haku kestää erään tutkimuksen mukaan 2-3 sekuntia. Jos kannalla on esim. 10 samanaikaista käyttäjää ja haku kestää n. 0,5 sekuntia, viimeinen käyttäjä saattaa saada datan 5 sekunnin päästä. Tällöin voidaan todeta että 0,5s hakukin on jo hidas.

3 tähden indeksi = Where(kaikki) + Order(kaikki) + Select

Tehdään indeksi:

CREATE INDEX ixm_Cust ON Cust (city, LName, FName, CNo);

Kyselystä:

SELECT CNo, LName, FName
FROM Cust
WHERE city = ‘Luton’
ORDER BY LName, FName;

Indeksoinnilla saatetaan saada esim. 30s kysely 30x nopeammaksi!

Jos indeksiin täytyy lisätä jälkeenpäin uusi sarake, jotkut tuotteet esim. IBM DB2 tukee “INCLUDE”-käskyä.

Teimme IBM DB2:lla peruskyselystä indeksin. Ilman indeksiä haku todellakin kesti n. 30s. Indeksi-käskyn ajaminen kesti hieman yli minuutin, mutta indeksiä hyödyntäen sama kysely meni läpi n. parissa sekunnissa!

Teimme projektiryhmän kanssa työtämme hieman eteenpäin, ja seuraavaksi on edessä testidatan syöttäminen kantaan.

Varaudu tarkoituksellisiin ja vahingossa tehtäviin tietoturva-uhkiin mms. varkaudet ja huijaukset, luottamukselliset tekijät, yksityisyys, eheys ja yhtenäisyys, käytettävyys.

Näkymien tekeminen. Näkymä jossa tarvittavat tiedot, esim. henkilöt ja palkat, mutta näkymälle annetaan omat rajoitukset, ketkä näkevät näkymässä olevat tiedot.

Virheilmoitusten kustomointi => Ei saa antaa liikaa tietoa käyttäjälle (ei avaimia, ei joineja, ei taulujen nimiä tai sarakkeita!)

Cheat-Sheetit eri tuotteille, tutustu omalla ajalla!

Mahdolliset koekysymykset:

Mitkä ovat DBA:n tehtävät:
-arvioida ja valita tietokannan hallintajärjestelmä(t)
-fyysinen tietokantasuunnittelu (sopimusasia DA vai DBA)
-määritellä rajoitukset ja yhteneväisyydet
-olla yhteydessä järjestelmän kehittäjiin
-testaus
-käyttäjien kouluttaminen (yleensä koulutetaan “superkäyttäjät”, jotka kouluttavat varsinaiset käyttäjät)
-vastuuvelvollinen
-tietokannan monitorointi ja optimointi
-backupit
-palautusmekanismit
-dokumentaatio
-pitää ohjelmisto(t) ajantasalla ja tarkkailla päivitystarpeita

DA (design), Data security: roolit + oikeudet => suunnitellaat
DBA, Database security: varsinainen toteutus

PowerDesigner – kaupallinen työkalu kaikkeen hyödylliseen ;)

Arvio volyymista on tärkeä. Kuinka monta riviä per taulu arvioidaan tietoa tulevan. Arvio alkutilanteessa, ja arvioidaan kasvua esim. ajanjaksona vuosi.

(muista asentaa integration&reporting services omaan SQL-serveriin)

Business Intelligence: tunnistetaan, puretaan ja analysoidaan eri tietolähteistä data, denormalisoidaan. Kuvaajia.

Data mart: paikallinen tietovarasto.

OLAP: tehdään hakuja denormalisoidusta tietokannasta.

ETL: Extract, transform and load.

Tauluihin voidaan summata dataa valmiiksi, jotta ei aina täydy summata kyselyllä, esim. “kaudenMyynti” => (Materialized view)

Yleisellä tasolla tasolla tietovaraston käytännön toteutus voidaan toteuttaa koodilla, näkymillä, jne.

Extract(puretaan, muunnetaan tietoa esim. string=>int), Clean(siivotaan, nullit, raja-arvot), Conform(yhdistetään), Deliver.

Tähtimallista koekysymys. Tähtimallissa yksi keskeinen taulu (=kuuma taulu), ympärillä dimensiot. Keskeisen taulun perusavain koostuu dimensiotaulujen perusavaimista yhdisteltynä.